Laskutusrahoituksen riskit ja sudenkuopat – mitä sinun pitää tietää

Laskutusrahoitus on erinomainen työkalu kassavirran hallintaan, mutta kuten kaikissa rahoitusratkaisuissa, siihen liittyy riskejä ja mahdollisia sudenkuoppia. Tämän artikkelin tarkoitus on käsitellä ne rehellisesti ja avoimesti – ei myydäksemme vähemmän, vaan jotta pystyt tekemään tietoon perustuvan päätöksen. Suomen Yrittäjien rahoituskyselyn mukaan 23 prosenttia laskutusrahoitusta käyttäneistä pk-yrityksistä kohtasi odottamattomia lisäkustannuksia ensimmäisen vuoden aikana. Se on liikaa, ja suurin osa näistä yllätyksistä olisi voitu välttää paremmalla valmistautumisella.

Piilokulut ja kustannusrakenne

Yleisin sudenkuoppa laskutusrahoituksessa on kustannusrakenteen monimutkaisuus. Palkkioprosentti per lasku on vain yksi osa kokonaiskustannusta. Monet rahoitusyhtiöt perivät lisäksi kuukausittaisen hallintomaksun, laskukohtaisen käsittelymaksun, uusien ostajien luottotarkistusmaksuja ja mahdollisesti vähimmäisrahoitusvelvoitteen. Vähimmäisrahoitusvelvoite tarkoittaa, että yritys sitoutuu rahoittamaan tietyn vähimmäismäärän laskuja kuukausittain – ja jos määrä alittuu, yritys maksaa siitä huolimatta vähimmäismaksun.

Olen työssäni nähnyt tapauksia, joissa yrittäjä on vertaillut vain palkkioprosentteja ja valinnut halvimman – vain huomatakseen myöhemmin, että kokonaiskustannus onkin korkeampi lisämaksujen vuoksi. Käytännön vinkki: pyydä jokaiselta rahoitusyhtiöltä laskelmaa kokonaiskustannuksesta omalla laskutusvolyymillasi. Vertaa todellista euromäärää, ei pelkkää prosenttilukua.

Sopimussidonnaisuus ja lukittuminen

Toinen merkittävä riski on sopimuksen lukittuminen. Osa rahoitusyhtiöistä vaatii 12–24 kuukauden sitoutumisjakson, jonka aikana sopimusta ei voi irtisanoa ilman merkittävää irtisanomismaksua. Tämä voi olla ongelmallista, jos rahoitusyhtiön palvelu ei vastaa odotuksia, yrityksen tilanne muuttuu tai markkinoille tulee edullisempi vaihtoehto. Pitkä sitoutumisjakso voi myös estää siirtymisen toiseen rahoitusmuotoon, vaikka se olisi kokonaisuutena järkevämpää.

Neuvottele aina sopimuksen irtisanomisehdot huolellisesti. Paras vaihtoehto on kuukausittain irtisanottava sopimus ilman irtisanomismaksua. Jos rahoitusyhtiö vaatii pidempää sitoutumista, kysy miksi – ja vertaa tätä kilpailijoiden ehtoihin. Luotettava rahoituskumppani uskaltaa tarjota joustavia ehtoja, koska se luottaa palvelunsa laatuun. Varoittava merkki on, jos rahoitusyhtiö painostaa nopeaan päätökseen tai ei suostu joustaviin irtisanomisehtoihin.

Asiakassuhdevaikutukset

Avoimessa laskutusrahoituksessa (disclosed factoring) yrityksen asiakas saa tiedon laskun siirtämisestä rahoitusyhtiölle ja maksaa suoraan rahoitusyhtiön tilille. Tämä voi herättää asiakkaissa kysymyksiä tai huolta. Jotkut asiakkaat – erityisesti konservatiivisilla toimialoilla – voivat tulkita laskutusrahoituksen käytön merkiksi taloudellisista vaikeuksista, mikä voi heikentää liikesuhdetta. Riski on todellinen, vaikka se on pienentynyt laskutusrahoituksen yleistymisen myötä.

Tämän riskin voi hallita kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on hiljainen laskutusrahoitus (confidential factoring), jossa asiakas ei saa tietoa laskun siirtämisestä ja maksaa normaalisti yrityksen tilille. Hiljainen rahoitus on yleensä hieman kalliimpaa, mutta eliminoi asiakassuhderiskin kokonaan. Toinen vaihtoehto on aktiivinen kommunikaatio: kerro asiakkaille avoimesti, että käytät laskutusrahoitusta kassavirran optimointiin. Nykyään yhä useampi yritys tekee niin, ja asiakkaat ymmärtävät, että kyse on normaalista liiketoiminnan työkalusta.

Luottoriski ja regressio-oikeus

Laskutusrahoituksen luottoriskikäytännöt vaihtelevat merkittävästi rahoitusyhtiöiden välillä. Regressiorahoituksessa (recourse factoring) riski ostajan maksukyvyttömyydestä palautuu yritykselle. Jos asiakas ei maksa laskua eräpäivänä, yritys joutuu palauttamaan rahoitusyhtiöltä saamansa ennakkomaksun. Regressiovapaassa rahoituksessa (non-recourse factoring) rahoitusyhtiö kantaa luottoriskin. Jälkimmäinen on kalliimpi mutta suojaa yritystä paremmin.

Käytännön riski on, että yritys olettaa rahoituksen olevan regressiovapaata, mutta sopimusehdoissa onkin regressiomääräys. Tämä voi tulla kalliiksi, jos suuri asiakas ajautuu maksuvaikeuksiin. Lue sopimuksen luottoriskipykälät erityisen huolellisesti. Kysy rahoitusyhtiöltä suoraan: mitä tapahtuu, jos ostaja ei maksa eräpäivänä? Entä jos ostaja menee konkurssiin? Vastaukset kertovat, kenelle riski todella kuuluu.

Keskittymisriski ja riippuvuus

Liiallinen riippuvuus yhdestä rahoitusyhtiöstä on riski, jota monet yritykset eivät tule ajatelleeksi. Jos koko kassavirran hallinta nojaa yhteen rahoittajaan ja tämä kiristää ehtoja, nostaa hintoja tai lopettaa rahoituksen, yritys voi joutua äkilliseen kassavirtakriisiin. Lisäksi jos rahoitusyhtiö hyväksyy vain tiettyjen ostajien laskuja, yritys voi huomaamattaan keskittyä liiaksi näihin asiakkaisiin – mikä kasvattaa liiketoiminnan keskittymisriskiä.

Riskiä voi hallita ylläpitämällä suhteita useampaan rahoitusyhtiöön, pitämällä osan laskutuksesta rahoituksen ulkopuolella ja rakentamalla omaa kassapuskuria laskutusrahoituksen rinnalle. Laskutusrahoitus on parhaimmillaan yksi työkalu työkalupakissa – ei ainoa. Terve yritys ei ole täysin riippuvainen yhdestäkään rahoitusinstrumentista.

Oikeat kysymykset rahoittajalle

Yhteenveto

Laskutusrahoituksen riskit ovat hallittavissa, kun ne tunnistetaan etukäteen. Yleisimmät sudenkuopat – piilokulut, sopimussidonnaisuus, asiakassuhdevaikutukset ja keskittymisriski – vältetään vertaamalla tarjouksia, lukemalla sopimusehdot huolellisesti ja kysymällä oikeat kysymykset. Luotettava rahoituskumppani kertoo riskeistä avoimesti ja tarjoaa joustavia ehtoja. Hyvä rahoitussopimus on sellainen, jossa molempien osapuolten intressit ovat linjassa – rahoitusyhtiö menestyy kun asiakasyritys menestyy.